Kirjoittaja:Benny Majabacka, Projektipäällikkö Creve 2.0-hanke / Kulttuurituotannon lehtori, Humak
Tapahtumateollisuus on ollut kenties suurin kärsijä koronaviruspandemian kurituksessa. Alalla puhutaan katastrofista ja lukujen valossa tämä on valitettava todellisuus. Suuria yleisötapahtumia, messuja ja konsertteja on peruttu ja yritysten liikevaihdot ovat pudonneet jopa 90% (Suomen tapahtumateollisuus ry). Pääsylippujen myynti on syöksynyt alas, eikä nopeita tilannetta helpottavia ratkaisuita ole näköpiirissa. Maaliskuussa hallitus määräsi tapahtuma alan käytännössä toimintakieltoon, ja vaikka rajoituksia on sittemmin lievennetty ja osittain purettu, ei tilanne ole helpottunut. Tiloja on mahdotonta myydä edes puolilleen turvaetäisyyksistä johtuen, eikä ohjeistuksia haluta rikkoa turvallisuuden ja imagon lokaantumisen pelossa.
Tapahtumateollisuuden vuotuinen liikevaihto Suomessa arvioidaan noin 2,5 miljardin euron arvoiseksi. Suomen Tapahtumateollisuus ry:n teettämän toimialatutkimuksen mukaan koko toimialan arvosta uhkaa pudota tänä vuonna jopa 1,5 miljardia euroa. Toimiala työllistää vakituisesti noin 20 000 ihmistä ja tilapäiset työntekijät mukaan laskettuna työllisyys on jopa 175 000nihmistä. Kasvua on tapahtunut monta vuotta ja edellisen laman aikana tapahtuma-ala oli yksi harvoista aloista, joka ei notkahtanut laskusuhdanteessa. Suomen Tapahtumateollisuus ry:n mukaan koronakriisin vuoksi lomautettuna on ollut noin 9000 työntekijää ja kuluneena kesänä työllistämättä on jäänyt jopa 136 000 tilapäistä työntekijää. 92% tapahtumateollisuuden toimijoista on kuluneen maalis-toukokuun aikana menettänyt 79% liikevaihdostaan verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan (Suomen tapahtumateollisuus ry).
Tapahtuma-alan toimijat ovat saaneet myös kritiikkiä, jonka kärki kohdistuu virheellisesti näkemykseen siitä, että tapahtumatoiminta olisi vain tarvehierarkian ylempien tasojen ei-välttämätöntä viihdykettä, eikä haastetta voi verrata esimerkiksi ravintola-alan tai vientialojen kriiseihin. Tällainen kritiikki on kuitenkin lyhytnäköistä, eikä siinä tunnisteta esimerkiksi tapahtumatuotannon alueellisia taloudellisia kerrannaisvaikutuksia. Tapahtumateollisuuteen kytkeytyy läheisesti laajaa liiketoimintaa. Muun muassa ravitsemus-, majoitus- ja kuljetuspalvelut, jotka eivät ole tapahtumatuotannon koordinoimia, saavat merkittävän osan tuotostaan tapahtumatoiminnan seurauksena. Ulkokehillä voidaan nähdä vaikkapa tapahtumatilanteen aiheuttamasta toiminnasta syntyvät erilaiset kulutus- ja ostotarpeet. Esimerkiksi Imatran ajojen taloudelliset vaikutukset Imatralla vuonna 2016 olivat 6,5 miljoonaa euroa. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy – KEHYn mukaan Imatralainen kävijä käytti keskimäärin n. 80 EUR per päivä ja ulkopaikkakuntainen kävijä käytti keskimäärin n. 165 EUR per päivä. Kävijät käyttivät rahaa mm. ruokaan ja juomaan, majoitukseen, ajoneuvojen polttoaineisiin, pääsylippuihin ja ostoksiin.
Tapahtuma-alaa kohdanneiden ensimmäisten rajoitusten yhteydessä Humak näki tarpeelliseksi tuoda esiin oman vahvuusalansa kautta joitakin näkökulmia tapahtuma-alan auttamiseksi. Esr-rahoituksen alulla suunniteltiin Virtalähde-koulutus, joka pyrkii antamaan tapahtuma-alan toimijoille lisää valmiuksia digitaaliseen tapahtumatuotantoon. Tapahtumia voi toteuttaa digitaalisessa ja virtuaalisessa muodossa monin tavoin. Konsertit, messut, yritystapahtumat, taidenäyttelyt, esittävä taide ja moni muu perinteisesti livenä toteutettu tilaisuus on mahdollista rakentaa ja tehdä kiinnostavasti verkon välityksellä. Digitaalisen tapahtumatoiminnan kautta on mahdollista löytää uusia ansaintalogiikoita, joista osa pohjautuu perinteiseen tapahtuman tuottorakenteeseen ja osa on täysin uusia. Virtalähde-koulutuksessa halutaan tuoda myös näkökulmia uudenlaiseen liiketoiminta-ajatteluun tapahtumatuotannon digitaalisissa toimintaympäristöissä.
Virtalähdekoulutuksessa tullaan hakemaan näkökulmia kansainväliseltä tapatumatuotannon kentältä. Moni ongelma vaatii ratkaisua: Kuinka sponsoreita ja yhteistyökumppaneita voi saada mukaan streamattuihin tapahtumiin ja voiko tällä tavoin luoda uusia mahdollisuuksia tulonmuodostukseen? Voiko pääsylippujakauppaa virtuaalitapahtumiin kehittää? Onko mahdollista tuoda oheistuotekauppa tai myyntipaikkoja digitapahtumiin? Ehkä tapahtumatuotantoalaa kohdannut vaikea jakso on mahdollista kääntää tulevaisuudessa voitoksi, jos innovatiivinen rohkeus tuo mukanaan täysin uudenlaisia ratkaisumalleja. Joskus katastrofit pakottavat kehittämään ja oppimaan uutta, joka
muuten olisi jäänyt löytämättä ja joka pitkällä aikajänteellä muuttaakin menetykset voitoiksi. Aika tulee näyttämään, käykö tässäkin niin.
Lähteet:
https://www.tapahtumateollisuus.fi/mita-on-tapahtumateollisuus/
https://www.kehy.fi/?fbclid=IwAR0WEgwyNe-rEcvd16ISkoq-KEnUTcq6jZOR5u3hccqiwQs1GUXJcl54c4M
***
Blogikirjoitus on laadittu osana Creve 2.0 -hanketta. Creve 2.0 -hankkeessa rakennetaan luovien alojen valtakunnallista yrityspalveluverkostoa ja uusia tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia palveluja luovien alojen yrittäjille ja luovan osaamisen hyödyntämiseksi muilla aloilla. Hanketta koordinoi Humak ja sen toteutusaika on 05/2018 – 12/2020. Hanke on rahoitettu Luovan osaamisen ESR-ohjelmasta.
