Creven haastattelussa taloustieteen väitöskirjan julkaissut Carita Eklund
Eklundin (2019) tutkimus Innovation Capabilities, Design and Cutting Edge Innovative Growth in the 21st Century tarkastelee aineettoman pääoman ja muotoiluosaamisen vaikutusta innovaatioihin sekä yritysten tuottavuuteen ja kasvuun. Eklund osoittaa, että aineeton pääoma ja innovaatiokyvykkyys ennustavat yritysten nopeaa kasvua. Todennäköisyys saada uusia tuotteita markkinoille kasvaa yrityksissä, jotka hyödyntävät muotoilua kehittämis- ja innovaatioprosesseissaan.
Kuva: ePressi 26.8.2019
Mitä aineeton pääoma on ja mihin sitä tarvitaan?
Mistä puhutaan, kun puhutaan aineettomasta pääomasta? Eklund kertoo itse heränneensä aiheeseen tutkijauransa alkumetreillä Tanskassa. Kävelylenkillään hän alkoi yhtäkkiä nähdä joka puolella ympärillään esimerkkejä designista ja muotoilusta. ”Tuo on designia.. Tuo on designia.. Tuo on muotoilun tulosta..” Toden totta, arkemme on täynnä aineettoman pääoman kautta tulleita oivalluksia, ratkaisuja tai toimintamalleja. Parhaimmillaan ne ovat niin hiottuja ja mietittyjä, ettemme edes huomaa reagoida, kun sakset sujahtavat käteen kuin hyvin istuva hansikas, verkkopankin käyttöliittymä hahmottuu hetkessä tai sadetakki heijastaa pimeällä ja varmistaa liikkumisen turvallisuuden.
Eklundin mielestä aineeton pääoma tarkoittaa innovaatiokapasiteettia sekä innovaatiokompetenssia, joka voi kohdentua toiminnan eri osiin. Hän listaa kolmenlaista aineetonta pääomaa: 1) organisaatiopääoma, mikä sisältää mm. johtamis- ja markkinointiosaamisen, 2) T&K pääoma, mikä usein sisältää yrityksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan varattuja resursseja sekä 3) ICT-pääomaa, mikä tarkoittaa tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Eri toimialoilla korostuvat erilaiset aineettoman pääoman lajit. Teollisuudessa T&K pääomalla on suurempi rooli uusien tuotteiden kehittämisessä, palvelutoimialoilla korostuvat aineettomista pääoman lajeista johtaminen ja markkinointi. ICT-pääoma korostuu toimialoilla ja yrityksissä, joiden keskeiset liiketoiminnan prosessit tapahtuvat verkkoympäristöissä, esimerkkinä pankit ja verkkokaupat.
Kysymykseen mihin aineetonta pääomaa tarvitaan, antaa Eklund kirkkaan ja selkeän vastauksen. ”Aineeton pääoma on investointikohde siinä missä muutkin pääoman lajit. Investoinneilla on tarkoitus luoda kilpailukykyä markkinoilla, sitähän vartenhan sitä investoidaan.. saadaan kilpailuetua.” Eklundin oma tutkimus havainnollistaa designin ja muotoilun vaikutuksia innovaatioiden syntyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvuun. Miksi designia ja muotoilua kannattaisi käyttää? Eklund löytää heti ainakin kolme näkökulmaa. Esteettinen näkökulma, on miellyttävä silmälle ja muille aisteille. Käytettävyys ja käyttäjäarvo liittyy myös esteettiseen käyttökokemukseen, on helppo ja vaivaton kokea ja käyttää. Johtamisessa design voi tuoda uudenlaisia ongelmanratkaisumenetelmiä ja lähestymistapoja yrityksen toimintoihin.
Design ja muotoilu lisäävät innovaatioiden todennäköisyyttä
Muotoilua vahvasti innovaatioprosessissa käyttävät yritykset luovat 20 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä uuden tuotteen omille markkinoilleen kuin yritykset, jotka eivät systemaattisesti käytä muotoilua. Lisäksi muotoilua käyttävät yritykset luovat lähes kahdeksan prosenttia todennäköisemmin uutuuden maailmanmarkkinoille kuin muut yritykset. (ePressi 26.8.2019)
Eklund toteaa suhtautuneensa ennen tutkimusta hieman aliarvioiden designin merkitykseen innovaatioissa. Ei suhtaudu enää. Tulokset ja positiivinen korrelaatio on niin vahva, Eklund sanoo. Hän esittelee tutkimuksessa DesignScale -muotoiluasteikon, joka kuvaa design ja muotoilutoimien ajoitusta ja syvyyttä innovaatioprosessissa. Asteikon vasenpuoli Shaping (muotoileminen) kuvaa tilannetta, jossa muotoilu tulee mukaan innovaatioprosessin loppuvaiheessa, antamaan tuotteelle esimerkiksi esteettisen tai visuaalisen ulkoasun tai käyttäjiä houkuttelevan muodon. Asteikon keskikohta (Integrated design) kuvaa tilaa, jossa muotoilu ja design ovat keskeinen osa yrityksen innovaatio- ja tuotekehitysprosessia. Asteikon oikea puoli (Central design) edustaa tilannetta, jossa muotoiluajattelu ja design ovat osa yrityksen strategiaa ja kiinteä osa yrityksen toimintaa.
Eklund on tutkinut millä todennäköisyyksillä yritykset saavat eritasoisia innovaatioita markkinoille, kun designin ja muotoilun rooli Design Scalen-asteikolla vaihtelee. Todennäköisyys imitaation, hieman muunnellun tuotteen tuomiseen markkinoille on yli 20 % mikäli design tulee mukaan prosessin loppuvaiheessa (Shaping). Todennäköisyys täysin uuden, maailmanmarkkinoille tulevan tuotteen syntymiseen on tässä vaiheessa 3%. Mikäli design ja muotoilu on mukana innovaatio- ja tuotekehitysprosessin alusta (Central design) eli design on kiinteä osa yrityksen, organisaation strategiaa, todennäköisyys imitaatioiden syntymiselle on tässäkin yli 20 %. Sen sijaan todennäköisyys maailman uutuuden markkinoille saamiseen kasvaa 7,6%:iin. Mikäli design ja muotoilu ovat integroidusti mukana yrityksen prosesseista, tuottaa se tasaisesti sekä imitaatioita, erilaisia tuote- ja markkinainnovaatioita sekä uutuuksia maailmanmarkkinoille, joiden osuus innovaatioista yleensäkin on harvalukuisempi.
Eklundin aineistot perustuvat tanskalaiseen innovaatiokyselyyn 2010 ja 2012. Eklundin mielestä tulokset eivät selity eroavaisuuksilla toimialojen tai yrityksen koon mukaan, aineisto edustaa laajasti markkinoita ja toimialoja Tanskassa. Muotoilun ja designin lisäkäyttö innovaatioprosessin missä tahansa vaiheessa lisää innovaation todennäköisyyttä. Yritysten näkökulmasta DesignScale, muotoiluasteikko auttaa hahmottamaan ja tunnistamaan oman designin käytön tason ja vaiheet innovaatiotoiminnassa sekä auttaa tunnistamaan designin ja muotoilun käyttötarpeita. Onko syytä lisätä muotoilun tai designin osuutta? Tulisiko ottaa käyttöön Design Policy? Halutaanko kokeilla luovan ongelmanratkaisun menetelmiä johtamisessa tai markkinoinnissa? Pitäisikö tiimien ja työryhmien diversiteettiä, monimuotoisuutta lisätä, että innovaatioprosessiin saataisiin uusia näkökulmia ja ratkaisuja?
Eklund puhuu monialaisista tiimeistä, joissa työntekijöillä on erilainen osaamistausta. Yritys, joilla on monialaisia tiimejä tuottaa 10% todennäköisyydellä yritysuutuuksia, 8% todennäköisyydellä uuden tuotteen markkinoille ja 3% todennäköisyydellä uutuuden maailmanmarkkinoille. Eklund toteaa, että prosentit vaikuttavat pieniltä, mutta ovat tilastollisesti merkitseviä.
Keskustelemme haastattelun lopuksi aineettoman pääoman mittaamisesta ja sen haasteellisuudesta. Miten mitata esimerkiksi designin merkitystä tai vaikuttavuutta? Kuinka perustella investointeja aineettomaan pääomaan, kun tuotto sijoitetulle pääomalle on vaikea osoittaa tai todentaa. Eklund kertoo uudesta GLOBALINTO- tutkimushankkeesta (2019-2022), jonka tarkoituksena on analysoida ja tutkia aineettoman pääoman suhdetta tuottavuuteen Euroopan tasolla sekä luoda mittareita aineettoman pääoman arviointiin. Hanketta koordinoi Vaasan yliopisto ja seitsemän yliopistoa tai tutkimuslaitosta Euroopasta osallistuu. Carita Eklund Aarhusin yliopistosta on mukana ja seuraavat tutkimuskohteet aineettoman pääoman parissa ovat selvillä. Lisätietoja https://globalinto.eu.
Kiitos Carita! Jäämme odottamaan tuloksia GLOBALINTO-hankkeesta. Sitä ennen – Crevessä tapahtuu:
Luovaa Boostia Bisnekseen starttaa keväällä
Creve aloittaa uudenlaisen osaamiskiihdyttämöohjelman Luovaa Boostia Bisnekseen. Ohjelma käynnistyy keväällä 2020 ja pilotoinnissa kokeillaan eri osaamisia törmäyttävää oppimis- ja työskentelytapaa, jossa asiantuntijatiimit oppivat, työskentelevät, kehittävät ja ratkaisevat käsillä olevan toiminnan haasteita tai kehittämiskohtia.
Alueellisissa tiimeissä toimivat 1) case-yritys tai organisaatio, 2) luovan alan palveluyritys, yrittäjä tai toimijajoukko, 3) yrittäjyyden, yritystalouden opettaja ja 4) yritysneuvoja tai yrityskehittäjä. Case-yritys on yritys, joka haluaa hyödyntää aineettoman pääoman tai luovan alan osaamista oman liiketoiminnan kehittämisessä. Kehittämisen kohde voi liittyä mihin tahansa yrityksen kannalta kriittisiin tai keskeisiin painopisteisiin; johtamiseen, tuotteisiin, palveluihin, prosesseihin, asiakkaisiin, tiloihin, verkostoihin ja niin edelleen. Ohjelmassa muotoilua ja luovaa osaamista avataan ja kehitetään yrityksen strategisen toiminnan näkökulmasta.
Monialaisten tiimien kautta varmistetaan myös eri näkökulmien, tiedon ja osaamisen hyödyntäminen kehittämisessä. Luovan alan toimija tuo prosessiin strategisen muotoilun ja muotoiluajattelun (design thinking) osaamista, ongelmanratkaisua, aineetonta pääomaa ja näkökulmaa luovan osaamisen hyödyntämisestä yrityksen toiminnassa läpileikkaavasti. Yrittäjyyden opettaja tuo prosessiin yritystalouden ja liiketoiminnan osaamisen lisäksi tutkimus- ja kehittämisosaamista (TKI), tutkimuksellista otetta sekä prosessien ohjaus- ja julkaisuosaamista. Yritysneuvoja, yrityskehittäjä tuo tiimiin projekti- ja hankeosaamista sekä yrityspalveluihin, rahoitusinstrumentteihin ja rahoituksen hakemiseen liittyvää osaamista.
Työskentely tapahtuu yhteisten lähitapaamisten lisäksi eri asiantuntija– ja mentoritapaamisissa ja tietoiskuissa, verkossa ja tiimien omien työskentelytilojen ja aikataulujen mukaan. Tavoitteena on yhteiskehittämisen ja osaamisen avulla ratkoa case-yrityksessä olevia kehittämiskohtia tai kohtaa konkreettisten, ohjelman aikana toteutettavien kokeilujen kautta. Konkreettisena tuloksena syntyy kokeiluista saatujen kokemusten, yhteistyöverkostojen ja osaamisen kasvun lisäksi toimintasuunnitelma sekä rahoitushakemus jatkotyöskentelyn varmistamiseksi.
Luovaa boostia bisnekseen -osaamiskiihdyttämöohjelmaa kehitetään ja pilotoidaan ESR-rahoitteisessa Creve 2.0 -hankkeessa.
Tule mukaan!
Lisätietoja: Leena Janhila / HUMAK, leena.janhila@humak.fi, 0400 349 397
***
Kirjoittajat:
Arja Puustinen, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK EDU ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö
Leena Janhila, liiketoiminnan ja yrittäjyyden asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Creve
Lähteet
Eklund C. Haastattelu 24.10. 2019, ceklund@ps.au.dk
Eklund, C. (2019). Innovation Capabilities, Design and Cutting Edge Innovative Growth in the 21st Century. Akateeminen väitöskirja. Vaasan yliopisto. Haettu 25.9. osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-873-3
Vaasan yliopistolle merkittävä rahoitus EU:lta – GLOBALINTO selvittää aineettoman pääoman vaikutuksia innovointiin ja kilpailukykyyn (11.2.2019). Haettu osoitteesta https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/vaasan-yliopistolle-merkittava-rahoitus-eulta-globalinto-selvittaa-aineettoman-paaoman-vaikutuksia-innovointiin-ja-kilpailukykyyn.html
Väitös: Muotoilusta vauhtia yrityksen innovointiin: ”Todennäköisyys tuoteuutuuksiin kasvaa” Vaasan yliopisto (26.8.2019). Haettu osoitteesta https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/vaitos-muotoilusta-vauhtia-yrityksen-innovointiin-todennakoisyys-tuoteuutuuksiin-kasvaa.html
***
Blogikirjoitus on laadittu osana Creve 2.0 -hanketta. Creve 2.0 -hankkeessa rakennetaan luovien alojen valtakunnallista yrityspalveluverkostoa ja uusia tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia palveluja luovien alojen yrittäjille ja luovan osaamisen hyödyntämiseksi muilla aloilla. Hanketta koordinoi Humak ja sen toteutusaika on 05/2018 – 12/2020. Hanke on rahoitettu Luovan osaamisen ESR-ohjelmasta.
