Kaupunkien ja tapahtuma-alan yhteistyö muodostaa keskeisen osan kaupunkikehitystä ja matkailun vetovoimaa. Paitsi viihdettä ja kulttuuria, myös monipuolisia taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä voidaan löytää suunnitelmallisen yhteistoiminnan kautta.
Kaupunkien ja tapahtumayritysten yhteistyön rakentaminen on olennaista kaupunkien kehittämisessä. Esimerkiksi kaupunkien tarjoamien palveluiden parantaminen tapahtumavieraille voi vaikuttaa merkittävästi kaupungin houkuttelevuuteen tapahtumakohteena. Tähän voi kuulua majoitusmahdollisuuksien lisääminen, kuljetusten sujuvoittaminen ja saavutettavuuden parantaminen. Lisäksi tapahtumiin liittyvän informaation saatavuus on tärkeää sekä paikallisille asukkaille että vierailijoille.
Sekä Lee’n että Qu’n ja Kimin tutkimuksista käy ilmi, että tapahtumilla on merkittävä rooli kaupunkien markkinoinnissa ja matkailun edistämisessä. Lee (2023) korostaa tapahtumien merkitystä kaupunkien brändin rakentamisessa ja imagossa. Tapahtumat ovat olleet keskeisessä roolissa vetovoimaisten kaupunkien markkinoinnissa ja positiivisen mielikuvan luomisessa niin paikallisille asukkaille kuin ulkomaalaisillekin. Toisaalta Qu ja Kim (2022) tarkastelevat tapahtumien merkitystä matkailukohteiden kehittämisessä. He nostavat esiin tapahtumien roolin matkailijoiden houkuttelemisessa ja kohteiden elävöittämisessä. Erityisesti tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää ottaa huomioon matkailijoiden tarpeet ja odotukset, mikä voi edistää kaupunkien matkailullista vetovoimaa.
Gibsonin (2021) tutkimus sosiaalisen median vaikutuksesta tapahtumamatkailuun tukee tätä näkökulmaa, korostaen somen merkitystä tapahtumien markkinoinnissa ja tiedon välittämisessä matkailijoille. Sosiaalisen median hyödyntäminen tapahtumien markkinoinnissa voi lisätä niiden näkyvyyttä ja houkuttelevuutta sekä paikallisille että ulkomaalaisille kävijöille.
Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan näkemykset täydentävät keskustelua kaupunkien ja tapahtumateollisuuden synergioista ja tulevaisuudesta. Halava korostaa matkailun painopisteen siirtymistä vähitellen Euroopassa pohjoiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Liian kuumat perinteiset lomakohteet eivät enää houkuttele vierailijoita samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tämä vaikuttaa suoraan tapahtumiin ja edellyttää tapahtumajärjestäjiltä varautumista muuttuviin olosuhteisiin.
Halava myös tuo esiin mielenterveyden ja hyvinvoinnin merkityksen tulevaisuuden näkökulmasta. Hän nostaa esiin sosiaalisen median haasteet, kuten autenttisuuden puutteen ja jatkuvan vertailun, ja niiden vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Tästä näkökulmasta tapahtumien tarjoama mahdollisuus aitoihin kohtaamisiin ja yhteisöllisyyteen voi olla entistä tärkeämpää. Halava myös pohdiskelee kaupunkien muutosta ihmiskeskeisemmiksi kaupungeiksi. Hänen visiossaan kaupungit tarjoavat kaikki tarvittavat palvelut 20 minuutin säteellä, mikä edistää kaupunkien elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia. Tämä muutos asettaa kaupungeille uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia tapahtumien järjestämisessä ja kaupunkien kehittämisessä.
Näiden näkökulmien pohjalta voidaan todeta, että kaupunkien ja tapahtumateollisuuden välisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli tulevaisuuden kaupunkikehityksessä ja matkailun edistämisessä. Kaupunkien on kyettävä vastaamaan muuttuviin markkinointi- ja matkailutrendeihin sekä tarjoamaan laadukkaita palveluita asukkailleen ja vierailijoilleen. Samalla tapahtumien on pystyttävä vastaamaan ihmisten kasvaviin tarpeisiin ja odotuksiin, tarjoten aitoja kohtaamisia ja yhteisöllisyyden kokemuksia.
Keskeistä on myös huomioida tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa matkailijoiden tarpeet ja odotukset. Sosiaalisen median rooli tapahtumien markkinoinnissa ja tiedon välittämisessä korostuu entisestään, mikä edellyttää tapahtumajärjestäjiltä aktiivista läsnäoloa digitaalisissa kanavissa ja sosiaalisen median hyödyntämistä markkinoinnissa ja viestinnässä. Kaupunkien ja tapahtumateollisuuden välinen yhteistyö voi luoda voimakkaan synergian, joka edistää kaupunkien kehitystä, matkailun vetovoimaa ja paikallisten elinvoimaa. Tämä edellyttää kuitenkin jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä kykyä vastata muuttuviin markkinointi- ja matkailutrendeihihin.
Teksti: Benny Majabacka.
Kirjoittaja toimii Humakissa kulttuurituotannon lehtorina sekä kulttuuri- ja luovien alojne hankkeissa tapahtuma-alan kehittäjänä.
Lähteet:
Lee, J. Y. (2023). The Role of Events in City Marketing: A Case Study of Seoul. International Journal of Event and Festival Management, 14(3), 263-278.
Qu, Y., & Kim, S. S. (2022). Emerging Trends in Event Management and Their Implications for Tourism Destinations. Journal of Travel Research, 61(2), 332-346.
Gibson, H. J. (2021). Social Media and Event Tourism: A Conceptual and Empirical Investigation. Journal of Hospitality Marketing & Management, 30(4), 458-476.
Halava, I. (2024). Puheenvuoro Tapahtumateollisuus Nyt -tapahtumassa 5.2.2024.
